Keski-ikäisenä harrasteurheilijana VO₂max toimii tärkeänä mittarina, mutta sen merkitys avautuu eri tavalla kuin nuorempana. Triathlonia harrastava 49-vuotias Kalle kertoo, mitä hän on oppinut hapenottokyvyn seuraamisesta pyöräilyssä ja juoksussa – ja miksi VO₂max-arvo kannattaa nähdä osana kokonaisuutta, ei pelkkänä numerona.
Keski-ikäisenä harrasteurheilijana, joka nauttii kilpailemisesta kestävyyslajeissa, seuraan VO₂max-arvoa ennen kaikkea kunnon ja suorituskyvyn tukena. Maksimaalinen hapenottokyky on tärkeä mittari, mutta omassa harjoittelussani keskityn sen rinnalla erityisesti yleiseen vireystasoon ja arjessa jaksamiseen.
Olen huomannut, että pyöräilyssä VO₂max-arvoni on korkeampi kuin juoksussa. Pyöräilyssä käytetään laajoja lihasryhmiä, joilla on suuri hapentarve ja kyky hyödyntää happea tehokkaasti. Juoksussa lihasten voimankäyttö ja iskutus ovat erilaisia, mikä näkyy hieman matalampina lukemina. Laboratoriotesteissä, joissa hengityskaasuja mitataan tarkasti, tulokset voivat poiketa arjessa näkyvistä luvuista. Itse hyödynnän pääasiassa puettavien laitteiden keräämää dataa, joten pidän tuloksia ennen kaikkea suuntaa-antavina.
Keskimääräisen harjoittelemattoman miehen VO₂max on noin 35–40 ml/kg/min ja naisilla noin 27–31 ml/kg/min. Harjoittelulla arvot voivat nousta merkittävästi, mutta ikääntymisen myötä ne tyypillisesti laskevat. Yksilöllinen vaihtelu on suurta: toisilla VO₂max nousee harjoittelulla nopeasti, toisilla hitaammin. Siksi mittari toimii minulle ennen kaikkea oman kehityksen seuraajana – ei vertailukohtana muihin.
Tärkeintä on ymmärtää, että VO₂max kertoo vain yhden osan tarinaa. Päivittäinen vireystaso, palautuminen ja arjen rytmi määrittävät lopulta sen, miltä suoritus tuntuu. Kun nämä asiat ovat kunnossa, myös maksimaalisen hapenottokyvyn hyödyt pääsevät esiin – ja harjoittelu tuottaa parhaat tulokset.
VO₂max on hyödyllinen työkalu kunnon ja kehityksen seurantaan, mutta sen rinnalla kannattaa kiinnittää huomiota uneen, palautumiseen ja yleiseen jaksamiseen. Näin harjoittelu pysyy tasapainossa ja suorituskyky voi kehittyä pitkällä aikavälillä.
- Kalle S.
Blogin kirjoittaja on aktiivisesti triathlonia ja muita kestävyyslajeja harrastava aktiivi urheilija. Voit seurata Kallen suorituksia Instagramissa.
